Nomaji maisema-arkkitehdit sai viime vuonna Arkkitehtuurin valtionpalkinnon ensimmäisenä maisema-arkkitehtitoimistona. Perusteena oli erityisesti Nomajin uraauurtavuus uudistavassa suunnittelussa ja kokonaisvaltaisessa kestävyydessä. Outlinesin Ilkka Törmä, Sarianna Salminen ja Tommy Lindgren keskustelivat Nomajin matkasta Mari Ariluoman ja Anni Järvitalon kanssa. Toimisto syntyi oman paikan etsimisestä, rantaretkien keskusteluista, sydämellisyydestä ja eteenpäin ajavasta tyytymättömyydestä. Nomajin tarina kertoo myös suunnittelualalla laajemmin tapahtuneesta muutoksesta.
Helsingin ydinkeskustasta käydystä keskustelusta saa käsityksen, että toimistot olisivat tyhjillään ja että niiden korvaaminen asunnoilla olisi ratkaisu kestävyyden, keskustan elinvoiman ja kivijalkakaupan näivettymisen haasteisiin. Nämä haasteet eivät kuitenkaan ratkea yksiselitteisesti asuinkonversioilla. Keskusta-asunnoista suurempi osuus on asumattomia kuin toimistorakennuksissa on vajaakäyttöä ja lisäksi kaupunkirakenteen toiminnallisilla muutoksilla on seurannaisvaikutuksia. Toimistorakennuksia ja -käyttöä kannattaa vaalia keskustassa ja muuttaa harkiten niin kestävyyden kuin kaupungin elävyydenkin tähden.
Tässä artikkelissa tarkastellaan joutomaiden kasvillisuuden monia arvoja ja pohditaan joutomaiden mahdollisuutta uudelleenmuotoilla luontosuhdettamme kestävämpään suuntaan. Joutomaat ovat jääneet kaupunkiluonnon marginaaliin, eikä niitä usein arvosteta sellaisenaan.
Kiertotalous ymmärretään tyypillisesti kierrätystaloutena. Kiertotalouden ydinajatus on kuitenkin kokonaisvaltainen planetaaristen resurssien vaaliminen. Se merkitsee materiaalikiertojen lisäksi ekosysteemien tukemista luontopohjaisin ratkaisuin. Luontopohjaiset ratkaisut on nähtävä kokonaisvaltaisemmin osana rakennetun ympäristön kiertotaloussuunnittelua. Rakennettua ympäristöä voisi verrata siihen, mitä vastaava paikallinen luonnontilainen ympäristö tekisi, pohtivat Outlinesin Ilkka Törmä ja Sarianna Salminen Ethican kiertotaloussuunnittelijan Tuuli Kassin kanssa.
Lappset-stipendin vuoden parhaasta diplomityöstä saanut Eetu Mykkänen tutki Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen lopputyössään identiteetin käsitettä ja sen merkitystä maisema-arkkitehdille. Tässä artikkelissa Eetu taustoittaa miten identiteetti muodostuu ja miksi tätä tulisi suunnittelualalla entistä paremmin ymmärtää.
Ilkka Törmä keskusteli Päivi Raivion kanssa muotoilutoimisto RaivioBumannin kaupunkitilakokeiluista. Niissä lopputulosta ei määritellä etukäteen, vaan pääpaino on oivalluksia etsivässä prosessissa. Päivi Raivio sai tänä vuonna Helsingin kaupungin ja Helsinki Design Weekin yhteisen Helsinki Design Award -tunnustuksen kaupungin muotoilusta paremmaksi.
How could the design professionals be better involved in resolving increasing environmental crises and reducing the negative impact of construction on the environment? The concept of posthumanism offers new viewpoints for the organisation of the field.
Kasvavat ympäristökriisit aiheuttavat monissa meistä huolta, mutta mittakaavallisesti niihin voi olla vaikea tarttua. Suunnittelijan omatuntoa pistää myös tieto siitä, että rakentaminen tuottaa merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä paikallisesti että globaalisti. Voisiko ratkaisuja löytyä posthumanistisista näkökulmista?
