For many migrant women in the Helsinki Metropolitan Region, belonging does not emerge primarily through workplaces or official programs. Instead, it is shaped through everyday life in public spaces where they feel safe and recognized. In Finland, one such space stands out: the public library. Through everyday encounters in libraries, women build friendships, learn languages, raise their children, and gradually find their place in the city.
From quiet book halls to buzzing community hubs, libraries across the Nordic countries — Finland, Norway, and Sweden — are reinventing themselves as vibrant “urban living rooms.” These spaces spark creativity, foster learning, and bring communities together in new ways. Beyond reading, they are places to meet, collaborate, and connect across generations and cultures. This article explores how Nordic libraries are redefining the social and civic heart of the city.
Kesällä 2025 vierailin Japanissa erityisenä tarkoitukseni tarkastella ja piirtää katuja, kujia, polkuja ja muita reittejä sekä niitä rajaavia taloja, aitoja, portteja, puita ja pensaita. Minulle kiinnostavinta arkkitehtuurissa eivät ole itse rakennukset vaan niiden väliin jäävä tila, rakennusten suhde toisiinsa ja maisemaan. Halusin havainnoida, millaisia tilallisia suhteita japanilaisessa arkkitehtuuriperinteessä syntyy rakennusten, hoidettujen puutarhojen ja laajemman ympäristön välille.
Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus nähdään usein erillään toisistaan. Kuitenkin monissa kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä, kuten historiallisissa puistoissa ja puutarhoissa ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Lappset-stipendin saanut maisema-arkkitehti Eveliina Kunnaton käsittelee diplomityössään tätä tärkeää yhteyttä biologisen kulttuuriperinnön käsitteen kautta.
Arkkitehti Kathleen Diemen visuaalinen essee pohjautuu diplomityöhön, jossa seurattiin kahta varpusyhteisöä Vilhonvuoren Hermanninpuiston ja Teurastamon sekä Itä-Helsingin Puhoksen ja Stoan ympäristöissä.
Kaupunkisuunnittelun vaikutukset kietoutuvat syvälle niin ihmisten kuin muunlajisten eläinten elämisen verkostoihin. Siinä missä ihmisten tarpeiden kirjo tunnistetaan kaupunkisuunnittelussa yhä kattavammin, muunlajiset kaupunkilaiset jäävät useimmiten oman onnensa nojaan. Inklusiivisen suunnittelun ei kenties tulisi tarkoittaa herkkyyttä vain erilaisten ihmisten tarpeille, vaan koko monenkirjavan kaupunkilaisten joukolle jalkojen lukumäärään tai puhekykyyn katsomatta. Tasa-arvoisen suunnittelun keskiössä on huolenpidon ja prosessien suunnittelu, sekä ammatti- että lajirajat ylittävä yhteistyö.
Kaupunkisuunnittelun vaikutukset kietoutuvat syvälle niin ihmisten kuin muunlajisten eläinten elämisen verkostoihin. Siinä missä ihmisten tarpeiden kirjo tunnistetaan kaupunkisuunnittelussa yhä kattavammin, muunlajiset kaupunkilaiset jäävät useimmiten oman onnensa nojaan. Inklusiivisen suunnittelun ei kenties tulisi tarkoittaa herkkyyttä vain erilaisten ihmisten tarpeille, vaan koko monenkirjavan kaupunkilaisten joukolle jalkojen lukumäärään tai puhekykyyn katsomatta. Tasa-arvoisen suunnittelun keskiössä on huolenpidon ja prosessien suunnittelu, sekä ammatti- että lajirajat ylittävä yhteistyö.
Tässä artikkelissa tarkastellaan joutomaiden kasvillisuuden monia arvoja ja pohditaan joutomaiden mahdollisuutta uudelleenmuotoilla luontosuhdettamme kestävämpään suuntaan. Joutomaat ovat jääneet kaupunkiluonnon marginaaliin, eikä niitä usein arvosteta sellaisenaan.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuus voi kukoistaa arvottoman näköisissäkin paikoissa. Luonto täyttää tyhjän kaupunkitilan. Hoitamattomuudelle on tehtävä tilaa ja rehottaminen on hyväksi, kirjoittaa ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Timo Vuorisalo. Biologien ja suunnittelijoiden nykyistä tiiviimpi yhteistyö auttaisi kaupunkien luontotavoitteiden saavuttamisessa.
Lappset-stipendin vuoden parhaasta diplomityöstä saanut Eetu Mykkänen tutki Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen lopputyössään identiteetin käsitettä ja sen merkitystä maisema-arkkitehdille. Tässä artikkelissa Eetu taustoittaa miten identiteetti muodostuu ja miksi tätä tulisi suunnittelualalla entistä paremmin ymmärtää.
