Saumat ja siirtymät – Outlinesin uudet teemat
Kulttuuriset murrokset, yhteiskunnalliset jakolinjat, tilalliset siirtymät, yhteisöjen rajapinnat, yhteenliittymät.
Suojattu: Kulkien ja pysähtyen – piirroksia japanilaisista kaduista
Teksti ja kuvat Sofia de Vocht Kesällä 2025 vierailin Japanissa erityisenä tarkoitukseni tarkastella ja piirtää katuja, kujia, polkuja ja muita reittejä sekä niitä rajaavia taloja, aitoja, portteja, puita ja pensaita.…
Kadun uudet ulottuvuudet
Katumme peilaavat arvojamme, tekemiämme valintoja ja paikallisen kulttuurin mahdollisuuksia. Heijastaako keskeisten katujemme tilankäyttö todellisia tarpeitamme ja olemustamme?
Ode to a Work in Progress
Instead of clearly defined development projects, urban design should entail more continuous processes without predetermined end results. Ecosystem thinking offers guidelines for changing the focus.
Keskeneräisyyden ylistys
Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.
Biologinen kulttuuriperintö – Luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kietoutumat maisemassa
Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus nähdään usein erillään toisistaan. Kuitenkin monissa kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä, kuten historiallisissa puistoissa ja puutarhoissa ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Lappset-stipendin saanut maisema-arkkitehti Eveliina Kunnaton käsittelee diplomityössään tätä tärkeää yhteyttä biologisen kulttuuriperinnön käsitteen kautta.
Pieniä elä(i)miä
Arkkitehti Kathleen Diemen visuaalinen essee pohjautuu diplomityöhön, jossa seurattiin kahta varpusyhteisöä Vilhonvuoren Hermanninpuiston ja Teurastamon sekä Itä-Helsingin Puhoksen ja Stoan ympäristöissä.
Puhumattomat kaupunkilaiset – linnut kaupunkisuunnittelussa, osa 2
Kaupunkisuunnittelun vaikutukset kietoutuvat syvälle niin ihmisten kuin muunlajisten eläinten elämisen verkostoihin. Siinä missä ihmisten tarpeiden kirjo tunnistetaan kaupunkisuunnittelussa yhä kattavammin, muunlajiset kaupunkilaiset jäävät useimmiten oman onnensa nojaan. Inklusiivisen suunnittelun ei kenties tulisi tarkoittaa herkkyyttä vain erilaisten ihmisten tarpeille, vaan koko monenkirjavan kaupunkilaisten joukolle jalkojen lukumäärään tai puhekykyyn katsomatta. Tasa-arvoisen suunnittelun keskiössä on huolenpidon ja prosessien suunnittelu, sekä ammatti- että lajirajat ylittävä yhteistyö.
Puhumattomat kaupunkilaiset – muunlajiset eläimet kaupunkisuunnittelussa, osa 1
Kaupunkisuunnittelun vaikutukset kietoutuvat syvälle niin ihmisten kuin muunlajisten eläinten elämisen verkostoihin. Siinä missä ihmisten tarpeiden kirjo tunnistetaan kaupunkisuunnittelussa yhä kattavammin, muunlajiset kaupunkilaiset jäävät useimmiten oman onnensa nojaan. Inklusiivisen suunnittelun ei kenties tulisi tarkoittaa herkkyyttä vain erilaisten ihmisten tarpeille, vaan koko monenkirjavan kaupunkilaisten joukolle jalkojen lukumäärään tai puhekykyyn katsomatta. Tasa-arvoisen suunnittelun keskiössä on huolenpidon ja prosessien suunnittelu, sekä ammatti- että lajirajat ylittävä yhteistyö.
Nomaji maisema-arkkitehdit – ”Koulutus ei tarjonnut meille valmiita malleja”
Nomaji maisema-arkkitehdit sai viime vuonna Arkkitehtuurin valtionpalkinnon ensimmäisenä maisema-arkkitehtitoimistona. Perusteena oli erityisesti Nomajin uraauurtavuus uudistavassa suunnittelussa ja kokonaisvaltaisessa kestävyydessä. Outlinesin Ilkka Törmä, Sarianna Salminen ja Tommy Lindgren keskustelivat Nomajin matkasta Mari Ariluoman ja Anni Järvitalon kanssa. Toimisto syntyi oman paikan etsimisestä, rantaretkien keskusteluista, sydämellisyydestä ja eteenpäin ajavasta tyytymättömyydestä. Nomajin tarina kertoo myös suunnittelualalla laajemmin tapahtuneesta muutoksesta.
Toimistot osana kestävää kaupunkia ja pitkäikäistä rakennuskantaa
Helsingin ydinkeskustasta käydystä keskustelusta saa käsityksen, että toimistot olisivat tyhjillään ja että niiden korvaaminen asunnoilla olisi ratkaisu kestävyyden, keskustan elinvoiman ja kivijalkakaupan näivettymisen haasteisiin. Nämä haasteet eivät kuitenkaan ratkea yksiselitteisesti asuinkonversioilla. Keskusta-asunnoista suurempi osuus on asumattomia kuin toimistorakennuksissa on vajaakäyttöä ja lisäksi kaupunkirakenteen toiminnallisilla muutoksilla on seurannaisvaikutuksia. Toimistorakennuksia ja -käyttöä kannattaa vaalia keskustassa ja muuttaa harkiten niin kestävyyden kuin kaupungin elävyydenkin tähden.
Joutomaiden spontaani kasvillisuus osana esteettisesti monimuotoista kaupunkiluontoa
Tässä artikkelissa tarkastellaan joutomaiden kasvillisuuden monia arvoja ja pohditaan joutomaiden mahdollisuutta uudelleenmuotoilla luontosuhdettamme kestävämpään suuntaan. Joutomaat ovat jääneet kaupunkiluonnon marginaaliin, eikä niitä usein arvosteta sellaisenaan.